
Yhteisöllisyyden varjopuolia
Yhteisöllisyys ei ole automaattisesti hyvää. Samat siteet, jotka tuovat tukea ja turvaa, voivat sulkea ulos, kahlita ja levittää haitallisia tapoja. Juuri siksi yhteisöä kannattaa suunnitella: tavoite on vahvistaa yhteisöllisyyden hyötyjä ja tunnistaa sen riskit ajoissa.
Tiivis yhteisö voi olla sekä voimavara että riski. Tutkimuksissa sosiaalisella pääomalla on todettu myös haitallisia terveysvaikutuksia, ja ulkopuolelle jääminen on yksi voimakkaimmista tunnetuista psykologisista kuormittajista. Siksi yhteisöhankkeissa on huomioitava, kenet yhteisö tavoittaa ja kuka siitä jää pois.
Sosiaalisen pääoman neljä kielteistä seurausta
Sosiologi Alejandro Portes nimesi klassisessa katsauksessaan neljä tapaa, joilla tiiviit yhteisöt voivat toimia jäseniään tai ympäröivää yhteiskuntaa vastaan:
-
Ulkopuolisten poissulkeminen. Sama luottamus, joka auttaa sisäpiiriä, voi sulkea muut ulos työpaikoilta, palveluista ja päätöksenteosta.
-
Liialliset vaatimukset jäsenille. Yhteisö voi odottaa jäseniltään enemmän apua, aikaa tai resursseja kuin heillä on varaa antaa.
-
Yksilön vapauden rajoittaminen. Tiivis sosiaalinen kontrolli voi tukahduttaa erilaisuutta ja omia valintoja.
-
Alaspäin tasoittavat normit. Yhteisö voi jarruttaa jäseniensä menestymistä, jos menestys nähdään yhteisön hylkäämisenä.
[teoreettinen katsaus] Lähde: Portes 1998, Annual Review of Sociology 24, 1–24
Tutkimusnäyttö haitoista
Sosiaalisen pääoman haitalliset terveysvaikutukset. Villalonga-Olives ja Kawachi kokosivat systemaattisesti tutkimukset, joissa sosiaalisella pääomalla oli haitallinen yhteys terveyteen, ja luokittelivat haitat Portesin mallin mukaan. Katsaus muistuttaa, että sosiaalinen pääoma on kaksiteräinen ilmiö, jonka vaikutus riippuu ryhmästä ja tilanteesta. [systemaattinen katsaus]
Lähde: Villalonga-Olives & Kawachi 2017, Social Science & Medicine 194, 105–127
Ulkopuolelle jääminen satuttaa. Hartgerinkin ja kollegoiden meta-analyysi kokosi 120 koetta (n = 11 869), joissa osallistujat suljettiin pois yksinkertaisesta ryhmäpelistä. Jo lyhyt poissulkeminen heikensi voimakkaasti kuulumisen tunnetta, itsetuntoa, hallinnan tunnetta ja kokemusta oman olemassaolon merkityksellisyydestä. Vaikutus oli suuri ja samanlainen sukupuolesta, iästä ja maasta riippumatta. [meta-analyysi]
Lähde: Hartgerink ym. 2015, PLoS ONE 10(5), e0127002
Haitalliset tavat levivät verkostoissa. Christakis ja Fowler seurasivat 12 067 ihmisen sosiaalista verkostoa 32 vuoden ajan. Ihmisen todennäköisyys lihoa kasvoi 57 %, jos hänen ystävänsä lihoi, ja vaikutus kulki sosiaalisten siteiden eikä asuinpaikan läheisyyden kautta. Samat mekanismit, jotka levittävät hyviä tapoja, levittävät myös haitallisia. [verkostoseurantatutkimus]
Lähde: Christakis & Fowler 2007, New England Journal of Medicine 357(4), 370–379
Sisäpiirin solidaarisuus kriisissä. Menorcan saarella koronapandemian alussa tehdyssä haastattelututkimuksessa sosiaalinen pääoma auttoi järjestämään apua, mutta esiin nousivat myös luottamuksen puute ja jakautuneisuus. Tutkijat varoittavat esittämästä tiivistä yhteisöllisyyttä kaiken ratkaisevana ihmekeinona. [laadullinen tutkimus]
Sitova ja silloittava yhteisöllisyys
Robert Putnam erotti kaksi sosiaalisen pääoman muotoa. Sitova sosiaalinen pääoma yhdistää samankaltaisia ihmisiä, kuten perhettä, lähipiiriä tai saman taustan jakavia. Silloittava sosiaalinen pääoma yhdistää erilaisia ihmisiä ja ryhmiä toisiinsa. Monet yhteisöllisyyden varjopuolista liittyvät tilanteisiin, joissa sitovaa pääomaa on paljon mutta silloittavaa vähän.
Lähde: Putnam, Robert D. 2000. Bowling Alone: The Collapse and Revival of American Community. New York: Simon & Schuster.
Mitä tämä tarkoittaa yhteisösuunnittelulle?
Yhteisösuunnittelussa varjopuolet otetaan huomioon jo alussa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi näitä kysymyksiä:
-
Kuka yhteisöstä jää ulkopuolelle, ja miten ovi pidetään auki uusille?
-
Ovatko odotukset jäsenille kohtuullisia, ja voiko osallistua eri tasoilla?
-
Onko erilaisille näkemyksille tilaa, vai ohjaako ryhmäpaine kaikkia samaan?
-
Luoko yhteisö siltoja muihin ryhmiin, vai sulkeutuuko se?
Yhteisösuunnittelumme perustuu juuri tämän tasapainon hakemiseen: miten luodaan yhteisö, joka tarjoaa kuulumisen kokemuksen kahlitsematta yksilöä.