top of page
03-fuzhou-masterplan-Fuzhou-940.jpg

Käsitteitä

​Tälle sivulle on koottu tutkimustieto-osion keskeiset käsitteet. Ensin esitellään Yhteisöarkkitehtuuri ry:n omat käsitteet, sitten tutkimuksessa käytetyt käsitteet aakkosjärjestyksessä.

​

Yhdistyksen omat käsitteet

Yhteisösuunnittelu. Tavoitteellista työtä, jossa yhteisön rakenteita, käytäntöjä, tiloja ja vuorovaikutusta kehitetään niin, että yhteisöllisyyden hyödyt toteutuvat ja sen riskit pienenevät. Yhteisösuunnittelu nojaa sosiologiseen tutkimukseen ja yhteiskehittämiseen yhteisön jäsenten kanssa.

​

Yhteisötaidot. Tiedot, taidot ja asenteet, joita ihminen tarvitsee toimiakseen rakentavasti erilaisissa yhteisöissä, kuten perheessä, työpaikalla, naapurustossa, harrastuksissa ja verkossa. Yhteisötaidot ovat opittavissa ja harjoiteltavissa.

​

Osallisuusyhteisö. Yhteisörakenne, joka tarjoaa ihmisille kuulumisen paikan, roolin ja mahdollisuuden vaikuttaa yhteisiin asioihin. Osallisuusyhteisöt ovat sosiaalinen innovaatio, joka vastaa yhteisöllisen kulttuurin pirstaloitumiseen ja hyvinvointiyhteiskunnan rapautumisen synnyttämään vajeeseen. 

​

Tutkimuksen käsitteitä

Kolmas paikka. Kodin (ensimmäinen paikka) ja työpaikan (toinen paikka) ulkopuolinen arjen kohtaamispaikka, kuten kahvila, kirjasto tai kerhotila, jossa ihmiset kohtaavat vapaasti ja tasavertaisina. Lähde: Oldenburg, Ray 1989. The Great Good Place. New York: Paragon House.

 

Kuulumisen tarve. Ihmisen perustarve muodostaa ja ylläpitää pysyviä, merkityksellisiä ihmissuhteita. Tarpeen täyttymättä jääminen heikentää hyvinvointia ja terveyttä.

Lähde: Baumeister & Leary 1995, Psychological Bulletin 117(3), 497–529

​

Osallisuus. THL:n määritelmässä osallisuudella on kolme osa-aluetta: osallisuus omassa elämässä, osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa sekä osallisuus yhteisestä hyvästä. Osallisuus on sekä yksilön kokemusta kuulumisesta että rakenteita, jotka mahdollistavat osallistumisen.

Lähde: Isola ym. 2017, Mitä osallisuus on? THL:n työpaperi 33/2017

​

Silloittava, sitova ja yhdistävä sosiaalinen pääoma. Sitova sosiaalinen pääoma yhdistää samankaltaisia ihmisiä, silloittava erilaisia ihmisiä ja ryhmiä. Yhdistävä sosiaalinen pääoma tarkoittaa suhteita eri valta-asemissa olevien välillä, esimerkiksi asukkaiden ja viranomaisten.

Lähteet: Putnam 2000; Szreter & Woolcock 2004, International Journal of Epidemiology 33(4), 650–667

 

Sosiaalinen eristäytyminen. Objektiivinen sosiaalisten suhteiden ja kontaktien vähyys. Eristäytynyt ihminen ei välttämättä koe itseään yksinäiseksi.

Lähde: WHO 2025

​

Sosiaalinen identiteetti. Se osa ihmisen minuutta, joka rakentuu ryhmiin kuulumisesta ja niihin samastumisesta. Tutkimusten mukaan juuri samastuminen ryhmään, ei pelkkä jäsenyys, selittää suuren osan yhteisöllisyyden hyvinvointivaikutuksista.

Lähde: Tajfel, Henri & Turner, John C. 1979. An integrative theory of intergroup conflict. Teoksessa Austin & Worchel (toim.) The Social Psychology of Intergroup Relations. Monterey: Brooks/Cole.

​

Sosiaalinen infrastruktuuri. Fyysiset tilat ja organisaatiot, jotka mahdollistavat ihmisten kohtaamisen ja suhteiden synnyn, kuten kirjastot, puistot, koulut ja harrastustilat.

Lähde: Klinenberg, Eric 2018. Palaces for the People. New York: Crown.

​

Sosiaalinen lähettäminen. Toimintatapa, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto ohjaa ihmisiä paikallisiin yhteisöihin, ryhmiin ja toimintoihin.

Lähde: Reinhardt ym. 2021, Perspectives in Public Health 141(4), 204–213

 

Sosiaalinen pääoma. Sosiaalisiin suhteisiin sitoutuneet voimavarat, kuten luottamus, vastavuoroisuuden normit ja verkostot, jotka helpottavat yhteistoimintaa. Bourdieu korosti sosiaalisen pääoman yhteyttä eriarvoisuuteen, Putnam sen merkitystä yhteisöille ja demokratialle.

Lähteet: Putnam 2000; Portes 1998, Annual Review of Sociology 24, 1–24

​

Tunnustus. Kokemus siitä, että tulee nähdyksi ja arvostetuksi omana itsenään. Axel Honnethin mukaan tunnustusta saadaan kolmella alueella: läheisissä suhteissa, oikeuksina ja yhteisön arvostuksena. Lähde: Honneth, Axel 1995. The Struggle for Recognition. Cambridge: Polity Press.

 

Yhteisö. Ryhmä ihmisiä, joita yhdistävät esimerkiksi yhteiset suhteet, paikka, arvot, identiteetti tai toiminta. Tarkemmin käsitteen eri määritelmistä kerrotaan Yhteisöllisyyden määritelmiä -sivulla.

 

Yhteisöllisyys. Yhteisössä syntyvä kokemus kuulumisesta, yhteisyydestä ja keskinäisestä tuesta sekä näitä tuottava yhteinen toiminta.

 

Yksinäisyys. Kipeä tunne, joka syntyy toivottujen ja todellisten ihmissuhteiden välisestä erosta. Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus, eikä se ole sama asia kuin yksin oleminen.

Lähde: WHO 2025​

bottom of page